"Niin, tästä voi kyllä tulla hyvä. Puuttuu vain jokin pieni virhe, jotta tämä olisi oikein hyvä."-Edvard Munch-

Terveisiä Didrichsenin taidemuseosta, jossa voi astua itsekin Huutoon.

Puuhaa, paljon puuhaa.
Innostunut vähän kaikesta. 
Iltojen ilona: Hanoi Rocks-All those wasted years.

Amsterdamista pintaan jäi luovuus. Se kukoisti kaikkialla, vaivattomasti. Kekseliäisyyttä ja rohkeutta myös toteuttamisessa. Piittaamattomuutta "mitä muut ajattelee". 
Tunnelman taju. Kodikkuus. Mukavuudenhalu. Mutkattomuus.
Palasin hyvin inspiroituneena.

Amsterdam V

"Amsterdam-halujen" ykkösenä oli Noordermarktin joka lauantaiset markkinat Jordaanissa. Enkä pettynyt. Kirppistä, vanhaa tavaraa, kukkia ja luomuruokaa. Paljon paljon silmänruokaa, eikä vähiten markkinakansan tyyleissä. 
Kunnon meininki!

Amsterdam IV

Mies ostaa lankapuhelimen ja ruikunvärisen paitatakin. Minä rakastun Petra Lunenburgin taiteeseen. Syömme maistiaisjuustoja lounaaksi, palan suussasulavinta lunastamme mukaan. Moi moi, osaavat sanoa kaikkialla kun kuulevat mistä olemme.
Tämäkin on ihana kahvila: Brecht, Weteringschans 157.  

Amsterdam III

Ikkunasta katselin samaa kirkontornia kuin Anne Frank piilopaikastaan parin korttelin päästä, jonne nyt loppumaton 200 metrin jono.
Aamukahvi vaihteeksi Smallessa*, sympaattinen ruskea kahvila sekin. Haarlemmerstraatin kaikki ihanat kaupat, tuloksena keltainen villatakki paperipussissa. Indoneesialaista ruokaa jossain, missä tarjoilijarouva sipsutteli vaaleanpunaisissa tupsusukissaan ja me väänsimme musiikkia hiljemmalle kun hän ei huomannut.
*Hienoja vanhoja kuvia Jordaanin työläiskaupunginosahistoriasta.

Amsterdam II

Kahvila, jonka lattiamosaiikkien alla on ruumis, uskotaan.
Toinen kahvila, jonne mennään pidättelemään sadetta ja syömään suuri pala omenapiirakkaa. Nainen tiskin takana muistaa minut!
Seuraavassa paikassa samat miehet kuin vuosi sitten, viini yhtä halpaa.
Mutta minne ovat kadonneet matot pöydiltä? Niitä minun on ikävä.